Ris­to Kal­li­o­rin­ne

Jär­jes­tö­joh­ta­ja

Pal­ve­lu­a­lo­jen am­mat­ti­liit­to PAM ry.

Tör­mä­sin hil­jat­tain ti­las­toon, jos­sa ku­vat­tiin län­si­mai­den kan­sa­lais­ten vä­li­siä tu­lo­e­ro­ja. Mie­len­kiin­tois­ta ti­las­tos­sa oli, tu­lo­e­rot oli­vat pie­nim­mät val­ti­ois­sa jois­sa suu­rin osa ih­mi­sis­tä on jär­jes­täy­ty­nyt oman alan­sa am­mat­ti­liit­toon. Räi­ke­ää eri­ar­voi­suut­ta ja suu­ria tu­lo­e­ro­ja taas il­me­ni niis­sä mais­sa, jois­sa ei ole toi­mi­via am­mat­ti­liit­to­ja. Am­mat­ti­liit­toon kuu­lu­mi­nen ei siis ole pel­käs­tään va­kuu­tus, jol­la tur­vaa omaa ase­maan­sa työ­e­lä­män on­gel­ma­ti­lan­teis­sa, vaan jär­jes­täy­ty­mi­sel­lä on suu­ri vai­ku­tus tasa-ar­voi­sem­man yh­teis­kun­nan tur­vaa­mi­ses­sa.

Yk­sit­täi­nen ih­mi­nen usein suh­tau­tuu am­mat­ti­lii­ton jä­se­nyy­teen "va­kuu­tus­luon­tei­se­na tuot­tee­na". Jä­se­nek­si lii­tyt­tä­es­sä ky­sel­lään jä­sen­mak­sun hin­taa, an­si­o­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van eh­to­ja, lii­ton la­ki­pal­ve­lu­ja ja eri­lai­sia jä­se­nyy­teen liit­ty­viä etu­ja esim. mat­ka­va­kuu­tuk­sia, ta­pah­tu­ma­lip­pu­ja tai ben­sa-alen­nuk­sia. Näi­den ky­se­ly ei ole ol­len­kaan tur­haa, sil­lä am­mat­ti­lii­ton jä­se­nyy­del­lä yk­si­lö saa hy­vän tur­van työ­e­lä­män on­gel­miin ja mui­ta va­paa-ajan etu­ja. Jä­se­nyy­den kaut­ta ih­mi­nen ta­val­laan va­kuut­taa it­sen­sä työ­e­lä­män on­gel­ma­ti­lan­tei­den va­ral­le, mut­ta am­mat­ti­lii­ton jä­se­nyys on kui­ten­kin pal­jon enem­män kuin va­kuu­tus­tuo­te.

Am­mat­ti­liit­to­jen pe­ru­si­dea liit­tyy jouk­ko­voi­maan. Kau­an sit­ten työn­te­ki­jät huo­ma­si­vat, et­tä he ei­vät pys­ty aja­maan it­sel­leen asi­al­lis­ta koh­te­lua, riit­tä­vää toi­meen­tu­loa ja tur­val­li­sia työ­o­lo­suh­tei­ta il­man kes­ki­näis­tä yh­teis­työ­tä. Yh­des­sä toi­mi­mal­la on saa­tu ai­kaa mer­kit­tä­viä pa­ran­nuk­sia ta­val­li­sen työn­te­ki­jän ar­keen, jot­ka ei­vät kos­kaan oli­si to­teu­tu­neet yk­sit­täis­ten ih­mis­ten yk­si­lö­suo­ri­tuk­sin. Eli am­mat­ti­lii­ton jä­se­nyy­den kaut­ta on mah­dol­lis­ta pa­ran­taa oman am­mat­ti­a­lan­sa ja työ­paik­kan­sa työn­te­ki­jöi­den ase­maa.

Ak­tii­vi­sen työ­paik­ka­ta­son toi­min­nan tar­ve ei ole vuo­sien saa­tos­sa ka­don­nut mi­hin­kään. Olen näh­nyt lu­kui­sia työ­paik­ko­ja, jois­sa työ­e­lä­män pe­li­sään­tö­jä ei ole nou­da­tet­tu ja työn­te­ki­jät ovat ti­lan­tee­seen kyl­läs­ty­nei­nä päät­tä­neet liit­tyä am­mat­ti­liit­toon ja va­li­ta kes­kuu­des­taan luot­ta­mus­mie­hen, jot­ta työ­pai­kan asi­at saa­daan kun­toon. Täl­lai­nen työ­paik­ka­ta­son ak­tii­vi­suus on­kin kan­nat­ta­nut ja tuo­nut jo­kai­sel­le yk­sit­täi­sel­le työn­te­ki­jäl­le pa­rem­mat työ­o­lot.

Työn­te­ki­jöi­den ak­tii­vi­suus on sa­mal­la vä­hen­tä­nyt epä­ter­vet­tä kil­pai­lua, jos­sa ih­mis­ten työ­eh­to­ja pol­ke­mal­la on val­lat­tu mark­ki­noi­ta ja ajet­tu re­hel­li­siä yrit­tä­jiä ah­taal­le. En­si syk­sy­nä käy­dään taas pal­ve­lu­a­lo­jen työ­pai­koil­la luot­ta­mus­mies­vaa­le­ja ja kan­nus­tan­kin työn­te­ki­jöi­tä liit­ty­mään liit­toon ja ak­ti­voi­tu­maan työ­paik­kan­sa edun­val­von­nas­sa.