Koronastoppi avasi tango­ku­nin­kaalle tilaisuuden keskittyä oopperaan

Ou­lu

Jus­si Kor­ho­nen

jus­si.kor­ho­nen@fo­rum24.fi

Jo­han­nes Vat­jus va­lit­tiin tan­go­ku­nin­kaak­si ke­säl­lä 2019. Se ei ole yl­lät­tä­vää, et­tä hän kan­taa edel­leen tit­te­liä.

– Ei­hän sitä tit­te­liä ote­ta pois, mut­ta kruu­nu siir­tyy seu­raa­val­le, hän sa­noo.

Se on kui­ten­kin yl­lät­tä­vää, et­tä hän on edel­leen hal­lit­se­va tan­go­ku­nin­gas. Seu­raa­ja piti va­li­ta vii­me ke­sä­nä, mut­ta ko­ro­nan vuok­si Tan­go­mark­ki­nat jäi­vät vä­liin.

Vat­jus on vas­ta toi­nen tan­go­ku­nin­gas, joka ei saa seu­raa­jaa heti kruu­na­jais­vuot­ta seu­raa­va­na ke­sä­nä.

Edel­li­sen ja ai­no­an ker­ran näin kävi vii­me vuo­si­kym­me­nen alus­sa, jol­loin va­lit­tiin vain yk­si voit­ta­ja eril­lis­ten ku­nin­kai­den ja ku­nin­gat­ta­rien si­jaan.

Vat­jus ei kai­paa pit­käl­le hal­lin­ta­kau­del­le enem­pää jat­koa.

– Toi­vot­ta­vas­ti en­si ke­sä­nä Tan­go­mark­ki­nat saa­daan pi­det­tyä ja saa­daan mi­nul­le seu­raa­ja.

Tan­goa ja te­no­ria

Vat­jus voit­ti tit­te­lin­sä vii­me vuo­den hei­nä­kuus­sa, jo­ten lain­kaan ko­ko­naan ke­vääl­lä is­ke­nyt ko­ro­na ei hä­nen kaut­taan eh­ti­nyt tär­vel­lä. Keik­ko­ja ja muu­ta pyö­ri­tys­tä riit­ti use­am­man kuu­kau­den ajan.

Kun­nes kaik­ki py­säh­tyi.

– Kyl­lä­hän se ko­ro­na is­ki ai­kaa lu­jaa, kun kaik­ki kei­kat lop­pui­vat ly­hy­een.

Vat­jus osa­si kui­ten­kin näh­dä asi­as­sa myön­tei­si­ä­kin puo­lia, vaik­ka tu­lois­sa stop­pi nä­kyi: oli­si hy­vää ai­kaa viet­tää ke­sä­lo­maa per­heen kans­sa, käy­dä ka­la­reis­suil­la ja niin edel­leen.

Ke­vääl­le osui myös toi­nen kään­ne, jon­ka seu­rauk­se­na Vat­jus­ta on vii­meis­tään nyt syy­tä kut­sua tan­go­ku­nin­kaan li­säk­si te­no­rik­si. Hä­net kut­sut­tiin hel­mi­kuus­sa ko­e­lau­luun ja va­lit­tiin so­lis­ti­har­joit­te­li­jak­si kan­sal­li­soop­pe­raan.

– Pys­tyin käyt­tä­mään keik­ka­hil­jai­suu­den hy­vin ja kes­ki­tyin täy­sil­lä oop­pe­ran tree­naa­mi­seen. Oli­sin­ko osan­nut tart­tua mah­dol­li­suu­teen, jos oli­si ol­lut kii­vas keik­ka­tah­ti pääl­lä? Vat­jus miet­tii.

Pit­kään klas­sis­ta lau­lua har­ras­tu­nut ja har­joi­tel­lut Vat­jus sa­noo, et­tä oop­pe­ra tun­tuu hy­väl­tä. Hän on eh­ti­nyt Kan­sal­li­soop­pe­ran la­val­le kuo­ros­sa, ja nyt työn al­la ovat so­lis­ti­set teh­tä­vät.

– Maa­lis­kuus­sa pää­sen de­by­toi­maan en­sim­mäi­nen oman roo­lin Pa­jat­so-oop­pe­ran Bep­pe­nä.

Jou­lu on rau­hoit­tu­mis­ta

Oop­pe­ra­lau­la­jan am­mat­ti pyö­rii Haa­pa­ve­ti­sen Vat­juk­sen mie­les­sä, mut­ta tans­si- ja viih­de­mu­siik­ki­a­kaan hän ei ole jät­tä­nyt.

Mie­hen seu­raa­va sink­ku il­mes­tyy tam­mi­kuus­sa. Mar­ras­kuus­sa Vat­juk­sel­ta jul­kais­tiin jou­lu­sink­ku Us­kon jäl­leen jou­lun ih­mei­siin. Vat­jus tun­nel­moi kap­pa­lees­sa osin her­käs­ti, osin mah­ti­pon­ti­ses­ti sy­dä­men rau­haa ja nau­ra­van lap­sen rie­mua.

Lau­lu tun­tuu vas­taa­van var­sin hy­vin Vat­juk­sen mie­li­ku­vaa hä­nel­le lä­hei­ses­tä jou­lu­mu­sii­kis­ta.

– Olen esit­tä­nyt jou­lu­mu­siik­kia pal­jon. Se, et­tä pys­tyy mu­sii­kin kaut­ta vä­lit­tä­mään ih­mi­sil­le het­kiä ja tun­tei­ta, jou­lun ai­kaan kuu­lu­vaa rak­kaut­ta, se on mi­nul­le se jou­lu­mu­siik­kiin kuu­lu­va jut­tu.

Sa­maan rau­haa huo­ku­vat Vat­juk­sen jou­lu­suun­ni­tel­mat: juh­laan rau­hoi­tu­taan ko­to­na per­he­pii­ris­sä.

– En ole ol­len­kaan ”tip­pi­tap­pi tont­tu-ukot hyp­pi­kää” -tyyp­pi. Bi­let­tä­mi­nen jou­lu­na ei mah­du mi­nun ar­vo­maa­il­maa­ni. Jou­lu on rau­hoit­tu­mis­ta lä­heis­ten kes­ken hy­vän ruu­an ja mu­sii­kin­kin ää­rel­lä.

Lau­la­ja ha­lu­aa vie­lä kiit­tää saa­mas­taan tu­es­ta uran­sa al­ku­tai­pa­leel­la.

– Oi­kein iha­naa jou­lun ai­kaa, hän päät­tää.