Ou­lu

Jus­si Kor­ho­nen

jus­si.kor­ho­nen@fo­rum24.fi

Kas­vu­ki­vut ovat lap­si­per­heis­sä tut­tu vai­va. Las­ten­tau­tien eri­kois­lää­kä­ri, do­sent­ti Mar­ja Oja­nie­mi Ou­lun yli­o­pis­tol­li­ses­ta sai­raa­las­ta ker­too, et­tä eri tut­ki­mus­ten mu­kaan esiin­ty­vyys­lu­ku on noin 40 pro­sent­tia.

– Luku hie­man vaih­te­lee eri mais­sa teh­dyis­sä tut­ki­muk­sis­sa, mut­ta vaih­te­lu­vä­li on 36–44 pro­sent­tia.

Ki­pu­ja esiin­tyy tyy­pil­li­ses­ti il­tai­sin. Jo­mo­tus tun­tuu mo­nes­ti sää­ris­sä ja saat­taa es­tää las­ta nu­kah­ta­mas­ta tai he­rät­tää unes­ta.

Ki­pua voi hel­pot­taa hie­ro­mal­la. Myös läm­min tai kyl­mä saat­ta­vat aut­taa.

– Joku saat­taa jo­tain ki­pu­lää­ket­tä­kin, ku­ten pa­ra­se­ta­mo­lia, käyt­tää, mut­ta yleen­sä kui­ten­kaan ei. Jos on niin kova kipu, niin se voi ol­la jo­ta­kin muu­ta­kin, Mar­ja Oja­nie­mi sa­noo.

Vuon­na 2010 il­mes­ty­nees­sä Duo­de­cim-leh­den ar­tik­ke­lis­sa ker­ro­taan, et­tä yri­te­tyk­set lää­ki­tä vai­vaa D-vi­ta­mii­nil­la ja kal­siu­mil­la ovat ol­leet tu­lok­set­to­mia. Taus­tal­la ar­vi­oi­daan ol­leen aja­tus, et­tä ki­vut joh­tui­si­vat ”kal­kin puut­tees­ta”.

Las­ten ta­val­li­sin ki­puo­i­reyh­ty­mä

Kas­vu­ki­vut ovat las­ten ta­val­li­sin ki­puo­i­reyh­ty­mä. Ky­sees­sä ei kui­ten­kaan ole sai­raus vaan fy­si­o­lo­gi­nen il­miö, Mar­ja Oja­nie­mi sa­noo.

Ki­pu­jen syys­tä ei ole yk­si­mie­li­syyt­tä alan am­mat­ti­lais­ten pa­ris­sa.

Mo­net ovat esit­tä­neet, et­tä taus­tal­la ei var­si­nai­ses­ti oli­si kas­vu lain­kaan. Mar­ja Oja­nie­mi ar­vi­oi, et­tä sil­lä on kui­ten­kin osuu­ten­sa asi­aan: ko­vas­sa kas­vu­vai­hees­sa pit­kien lui­den päis­sä so­lut ja­kaan­tu­vat ko­vaa vauh­tia ja ku­dok­set­kin jou­tu­vat an­ta­maan pe­rik­si.

Ylei­sim­min kas­vu­ki­vut vai­vaa­vat 3–12-vuo­ti­ai­ta.

– Yleen­sä ei enää mur­ro­si­käi­siä, vaik­ka sil­loin on­kin kova kas­vu­vauh­ti. Lap­suu­den pi­tuus­kas­vu ta­pah­tuu raa­jois­sa. Mur­ro­si­än kas­vus­purt­tauk­ses­sa pi­te­nee enem­män sel­kä, Oja­nie­mi ker­too.

Hä­nen mu­kaan­sa har­vi­nai­sem­mis­sa ta­pauk­sis­sa kas­vu­ki­pu­ja voi esiin­tyä vie­lä pu­ber­teet­ti-ikäi­sil­lä­kin.

Vä­hän­lai­ses­ti tut­ki­mus­ta

Tut­ki­jat ei­vät ole kas­vu­ki­pui­hin ko­vin kiih­ke­äs­ti tart­tu­neet vai­van ylei­syy­des­tä huo­li­mat­ta. Sik­si ki­pu­jen syy­tä­kään ei tar­kas­ti tie­de­tä.

Mar­ja Oja­nie­mi luo pi­kai­sen kat­sauk­sen asi­aa kos­ke­vaan tut­ki­muk­seen. Vuo­del­ta 2017 löy­tyy jo­tain, mut­ta sit­ten pi­tää men­nä 80-lu­vul­le.

– Vuo­des­ta 1900 tä­hän päi­vään löy­dän hir­ve­än vä­hän ar­tik­ke­lei­ta, Oja­nie­mi sa­noo.

Ou­lus­sa kas­vu­ki­pu­ja tut­kit­tiin 80-lu­vul­la. Vii­des­tä­sa­das­ta vii­des­luok­ka­lai­ses­ta ou­lu­lais­lap­ses­ta kas­vu­ki­pu­ja oli esiin­ty­nyt puo­lel­la.

Rans­ka­lai­nen kek­sin­tö

Kos­ka kas­vu­ki­pu­jen syi­tä ei tar­kas­ti tie­de­tä, on koko ni­mi­tys­tä pi­det­ty on­gel­mal­li­se­na, mah­dol­li­ses­ti har­haan­joh­ta­va­na­kin. Ti­lal­le on tar­jot­tu il­mai­sua las­ten hy­vän­laa­tui­set tois­tu­vat yöl­li­set raa­ja­ki­vut.

Van­ha ni­mi­tys on kui­ten­kin jää­nyt käyt­töön, kos­ka niin van­hem­mat kuin lää­kä­rit­kin ym­mär­tä­vät niis­tä pu­hut­ta­es­sa, mis­tä on kyse.

Ni­mi­tys kas­vu­ki­vut juon­taa juu­ren­sa 1800-lu­vun al­ku­puo­lel­le, kun rans­ka­lai­nen Mar­cel Duc­hamp tut­ki ala­raa­ja­ki­vuis­ta kär­si­nei­tä tei­ni-ikäi­siä nuo­ria. Hän esit­ti vuon­na 1823, et­tä ki­vut joh­tui­vat luus­ton no­pe­as­ta kas­vus­ta kas­vu­py­räh­dyk­sen ai­ka­na.

Ajan saa­tos­sa on esi­tet­ty mui­ta­kin te­o­ri­oi­ta, ku­ten lie­vää reu­ma­kuu­met­ta, la­tus­ka­jal­ko­ja ja pih­ti­pol­via.

Myös psy­ko­so­si­aa­li­sil­la syil­lä on ar­vel­tu voi­van ol­la osuu­ten­sa.