Eino Siuruainen, maaherra | 2017-12-05
Näytä kommentit
  • 17435eino siuruainen

Kansa, joka ei tunne historiaansa, ei ole kykenevä luomaan tulevaisuuttaan”.
Suomen osalta tämä varmasti käy todeksi. Itsenäisen maamme tarina on kasvanut idän ja lännen erilaisuuden sekä ristiriitojen välissä. Karu pohjoisuus ei ole sitä ainakaan helpottanut.
Aiempien sukupolvien vainu, viisaus ja johtajien kyky oivaltaa kulloinenkin tilanne ovat johdattaneet Suomen heimot menestyväksi kansaksi.
Siitä huolimatta vuoden 1860 jälkeen maasta on muuttanut 1,3 miljoonaa asukasta.
Itsenäisyytemme pelastaneet sodat kestivät noin viisi vuotta. Ne tunnemme ja arvostamme niiden turvaamaa vapautta. Ei pidä myöskään unohtaa niitä pitkällisiä sotia, tauteja ja nälkää, joista kansamme sai kärsiä Ruotsin ja Venäjän hallintokausina. Väliin mahtui toki myös hyviä kehitysjaksoja.
Ruotsin alamaisuudessa Suomeen juurtui länsimainen demokratia, uskonto, lait ja hallinto. Venäjän suuriruhtinaskuntana Suomi sai mahdollisuuksia kehittää itsenäisen valtion rakenteita. Saksa on vaikuttanut uskontoon, koulutukseen, sivistykseen ja itsenäisyyteen.
Ruotsin osana Suomi joutui osallistumaan jatkuviin valloitus- ja puolustussotiin.
”Kuudensadan vuoden aikana oli tuskin yhtäkään 20 vuoden jaksoa ilman sotaa”, todetaan Tukholman valtiopäiväasiakirjoissa. Ajoittainen ja tuhoisa vihanpito idästä jatkui autonomian aikaan vuonna 1809. Venäjän suopeus päättyi keisari Nikolai II:n sortokausiin. Saksassa koulutettiin sivistyneistöä ja jääkäreitä.
Venäjän vallankumous 1917 avasi raon Suomen itsenäistymiseen. Sekasortoinen tilanne johti sisällissotaan. Oli aika ryhtyä yhdistämään kansaa. Torpparit vapautettiin, maata ja metsää, ainoaa varallisuutta, jaettiin kotien, työn ja ravinnon turvaamiseen.
Toimenpiteillä luotiin vakautta ja omavaraisuutta. Tästä huolimatta ankeus johti puolen miljoonan ihmisen massamuuttoon Amerikkaan.
Suomen haluttomuus hakeutua sosialismiin johti osaltaan Neuvostoliiton hyökkäykseen ja talvisotaan. Moskovan rauhassa 13.3.1940 itsenäisyys säilyi, mutta menetettiin Karjala, osia Kuusamosta sekä Kuolajärvestä.
Suomi lähti Saksan rinnalla II maailmansotaan kesällä 1941 palauttaakseen menetetyt alueet. Sodan lopulla Tali-Ihantalan torjuntavoitto pelasti itsenäisyyden. Moskovan sanelurauha 19.9.1944 toi Suomeen liittoutuneiden valvontakomission. Lapin sodan ja sotakorvausten ohella Suomi sopeutti yhteiskunnan raskaisiin rauhanehtoihin.

Poliittinen epävakaus, raskaat sotakorvaukset ja laihat säännöstelyn vuodet jatkuivat 1950-luvulle.
Viisaalla politiikallaan, yhtenäisyydellään ja sitkeällä työllä Suomen kansa loi hyvinvointivaltion. Siitä huolimatta 1960-luvulla maa kohtasi jo toisen muuttoaallon. Työtä ja hyvinvointia Ruotsista lähti etsimään lähes puoli miljoonaa ihmistä. Maatalous-Suomi ajautui rakenneongelmiin ja työttömyyteen teollisuuden sekä palvelujen hitaan kehityksen johdosta.

Hyvinvointivaltiossamme on jälleen lähes puoli miljoonaa yhteiskuntaan vaikeasti sopeutuvaa ihmistä. Työhön osallistuvuus on alhainen, työttömyys korkealla ja koulutus sekä kehitystoimet eivät jousta muutoksiin.
Lähtömuutosta ei nyt ole ratkaisuksi. Pikemminkin pakolaisvirrat tuovat lisää sopeutumista odottavia. Politiikan ja talouden kansainvälinen epävakaus, ääriliikkeet, ilmaston muutos ja rakenneuudistukset kasaavat ongelmia.
Suomen väestön korkea koulutus- ja osaamistaso on hyvä lähtökohta. Järjestelmän on taivuttava talouden uudistamiseen ja kansainvälisyyteen. Vientivetoista tuotantoa on kehitettävä kaikin keinoin. Talouden hyvä tuotto mahdollistaa poliittisestikin ohjatut hyvinvointipalvelut.
Kaupunkien merkitystä ja maaseudun arvokasta monimuotoisuutta ei pidä riitauttaa. Kummankin menestys luo yhtenäisyyttä ja parantaa kilpailukykyä. Maailman kärkisijoille on vielä matkaa.

Aiemman historian ja itsenäisyyden sadan vuoden tarina koostuu pienen, mutta sitkeän kansan vahvasta tahdosta käydä omaa polkuaan idän ja lännen välissä.
Suomi selviää arvostettuna valtiona myös tulevaisuudessa. Se edellyttää kansan yhtenäisyyttä ja kansallisia arvoja, joilla myös sotiemme veteraanit ja kotirintaman vastuunkantajat turvasivat itsenäisyyden.
Historia tuo tietoa kansakunnan johtamiseen ja kansalaisten arvoihin. Karttoja on tulkittava jatkuvasti uudelleen. Suomi ja Itämeren piiri tarjoavat harjoitukseen erinomaisen työkohteen. Kannattaa vaivautua ja kasvattaa viisautta toiselle vuosisadalle!

Käyttäjäarviot:
  • Kokonais arvosana 0.0 pistettä 5:stä
  • 0.0
  • 0.0
  • 0.0
  • 0.0
  • 0.0

Kommentit