Lentokentästä mallia muillekin
Pari vuotta sitten päästiin kolmen julkisella rahalla tehdyn projektin ja rahoitusselvitysten jälkeen sopimukseen Oulun lentoaseman 21 miljoonan euron laajennusinvestoinnista. Rahoituksesta vastasivat Finavia, Pohjois-Pohjanmaan Ely ja Oulun seudun kunnat.
Laajennus takasi sen, että lentoasema saatiin vastaamaan sekä silloista että tulevaa liikennetarvetta.
Kun laajennusta suunniteltiin, lentomatkustajien määrä oli alle 800 000 ja varsinkin etelässä epäiltiin sen miksikään siitä muuttuvankaan.
Oulun seudulla usko oli kova. Eikä se ollut vain uskoa, vaan vahvaa asiantuntemusta.
Viime vuoden matkustajamäärät olivatkin jo 970 000.
Oulun ja Helsingin välistä runkolinjaa lentää kolme yhtiötä, Finnair, Blue1 ja Norwegian, yhteensä noin 20 kertaa arkipäivässä.
Lisäksi Oulusta ovat yhteydet Turkuun, Riikaan, Tallinnaan ja Tampereelle, ja Blue1 aloittaa suorat lennot Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Muistakin yhteyksistä neuvotellaan parhaillaan.
Lentoaseman investointi osin kuntien rahoilla ei ollut kaikille mieleen.
Yksikertainen laskenta vuoden 2011 luvuilla osoittaa investoinnin merkityksen.
Oletetaan, että matkustajista puolet lähti Oulusta ja lähialueelta eli noin 480 000.
Ennen laajennusinvestointia Oulu-Helsinki-lento maksoi noin 250 euroa ja enemmänkin. Nyt on tavallista lentää sama matka alle 100 euron, jopa reilusti sen alle.
Pelkästään Oulun lentoasemalta lähtevien vuositasoinen etu on näin laskien 150 euroa yhtä edestakaista Helsingin-matkaa kohti. Samahan on myös Helsingistä Ouluun matkustaville.
Aluetaloudellista hyötyä voi arvioida siitä, että tuo 150 euroa muuttuu matkustajamäärällä kerrottuna 72 miljoonaksi euroksi!
Tulee väistämättä mieleen, kannattaisiko lentoaseman kaltaisia investointeja tehdä yksissä tuumin muitakin.
Kuntien 2,1 miljoonaa tässä investoinnissa on varovaisestikin laskettuna tullut jo moninkertaisesti takaisin.
Missä muualla tänä aikana päästään vastaavaan?
Lisänä on vielä muita hyötyjä matkailulle, yritysten yhteyksiin ja yksityisten henkilöiden mahdollisuuksiin tavata toisiaan useammin.
Mitä jos Oulun keskustan pitkään jämähtänyt tilanne katsottaisiin lentoaseman mallin mukaan?
Lentomatkustajien, yritysten ja yksityisten säästö on niin iso, että vaikkapa maanalaisen pysäköinnin tekeminen tästä näkökulmasta voisi muuttaa koko asian erinäköiseksi, tuottavaksi investoinniksi.
Helsinki-Oulu-radan kunnostus ja kaksoisraide muuttuisivat kustannuksesta erittäin kannattavaksi investoinniksi.
Matkailun alalta löytyy samanlaisia esimerkkejä. Valitettavan monet näkevät tällaiset infraan satsaamiset kuluna. Onkin kysymys investoinneista, joiden hyödyt tulevat näin selvästi näkyviin.
Lentoaseman laajennus ja sen vaikutukset ovat tästä loistava esimerkki.
