Perintälaki muuttumassa
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa uudistuksia velkojen perintään.
Tarkoituksena on tehostaa hyvän perintätavan noudattamista ja estää kohtuuttoman suurten perintäkulujen periminen.
Yksittäisen kuluttajan velan perintäkuluille säädettyjä enimmäismääriä tarkistettaisiin. Perintäkulut alenisivat huomattavasti erityisesti pienissä veloissa.
Esimerkiksi alle 100 euron veloissa kulujen enimmäismäärä tippuisi 190:stä eurosta 60:een euroon.
– Kohtuuttoman suuret perintäkulut pahentavat velkaantumisesta johtuvia ongelmia ja vaikeuttavat niiden hoitamista, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Lain tullessa voimaan velallisella olisi oikeus pyytää perintälain mukaisen perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Oikeusministeriön mukaan velallisen kannattaa toimia näin, mikäli on ilmeistä, että perintä on tuloksetonta ja vain lisää velallisen maksettavaksi tulevia perintäkuluja.
Keskeytyspyynnön jälkeen velkoja voisi velkoa saatavaa tuomioistuimessa tai hakea ulosottoa.
Häiriöiden määrä vaarassa kasvaa
Suomen Perimistoimistojen liiton SPL:n mukaan uuden lain voimaantulo lisäisi maksuhäiriömerkintöjen määrää.
SPL:n mukaan maksuhäiriömerkintöjen määrä on pysynyt kotuullisena siksi, että SPL:n jäsentoimistoissa velan vapaaehtoisessa perinnässä perinnän etenemisvaiheista on tiedotettu velalliselle.
– Uuden lain voimaantullessa maksusopimuksia voi tehdä enää vain yhden kappaleen. Jos sopimusta ei pystytä noudattamaan, asia etenee oikeuskäsittelyyn, kertoo SPL:n pujeenjohtaja Jyrki Lindström.
– Nykyisen lain mukaan maksusopimuksia voi muokata velallisen sen hetkisen varallisuuden mukaan. Tämä on kaikkien kannalta parempi vaihtoehto.
Mikäli velanperintäasia menee oikeudelliseen perintään, saa velallinen todennäköisesti maksuhäiriömerkinnän.
Merkintä vaikeuttaa olennaisesti esimerkiksi luotonsaantia tai vuokra-asunnon hankkimista. Luotto- ja pankkikortteja voidaan vaatia takaisin.
Pääoma pois ennen kuluja
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa myös uutta säännöstä, jonka mukaan velallisen maksamat suoritukset olisi kohdennettava ensiksi varsinaiselle saatavalle ja vasta sen tultua suoritetuksi siirryttäisiin kuluihin.
Tällä hetkellä velkojat ja perimistoimistot käytännössä kohdentavat velallisen maksamat suoritukset yleensä ensisijaisesti kuluille ja vasta sen jälkeen varsinaiselle saatavalle.
Tällöin velallisen on vaikea saada selville perintäkulujen määrää ja riitauttaa kohtuuttomat kuluveloitukset.
Lisäksi työryhmä ehdottaa, että vanhentuneen velan periminen kiellettäisiin. Uudistuksella myös parannettaisiin kuluttaja-asiamiehen mahdollisuuksia puuttua tehokkaasti hyvän perintätavan vastaisiin menettelytapoihin.
