Ei mikään läpihuutojuttu
Uuden Oulun virat perustuvat malliin, jossa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen on jaettu kolmeen suureen hallintokuntaan.
Perusidea on suoraan liike-elämästä: asiakas synnyttää herätteen ja organisaatio prosessoi palvelutuotteen.
Prosessi on nyt Oulun hallinnossa toisiinsa liittyvien tapahtumien ketju ja paino sanalla muutos.
Vastaava prosessiorganisaation malli on jo käytössä muun muassa Oulunsalossa ja Kiimingissä.
Viime vuoden lopulla uuden mallin viroista täytettiin valtaosa sisäisellä haulla, viimeisten joukossa opetustoimen virat.
– Täyttö ei ollut läpihuutojuttu. Osaavia ja päteviä henkilöitä oli todella runsaasti.
– Tehtävät edellyttävät uuden toimintatavan omaksumista, myöntää Oulun opetuslautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpää (sd.).
Hän huomauttaa, ettei siirtymävuoden 2012 ajaksi sovittu uusi malli ole vielä valmis.
– Uudet johtajat vastaavat nyt siitä, että malli saatetaan käyntiin.
Uuden Oulun sivistys- ja kulttuurijohtajaksi on nousemassa Mika Penttilä, varhaiskasvatusjohtajaksi Arto Lamberg, varhaiskasvatusten palvelujohtajaksi Ulla Rissanen, lukiojohtajaksi Pekka Fredriksson sekä perusopetus- ja nuorisojohtajaksi Marjut Nurmivuori.
Opetustoimenjohtajan viran väliaikaiseksi hoitajaksi esitetään nimettäväksi Fredriksson.
Virka perustuu vanhaan johtosääntöön, eikä sitä ole sivistys- ja kulttuuritoimen johtosäännössä siirtymävuonna 2012.
– Fredriksson hoitaa virkaa oman virkansa ohella, kunnes uusi sivistys- ja kulttuurijohtajan virka on lopullisesti täytetty. Kaupunginvaltuusto suorittaa vaalin todennäköisesti tämän kuun kokouksessaan ja uusi johtaja johtaa opetustointa siirtymävuoden.
– Opetustoimenjohtajan virka on muodollisesti jo lakkautettu, Järvenpää selvittää.
Yhtenäiset tavoitteet
Uusi Oulu on saamassa nykyisestä Oulun opetustoimen hallintojohtajasta Mika Penttilästä yhden suuren hallintokunnan vetäjän eli sivistys- ja kulttuurijohtajan.
– Hän johtaa koko uutta organisaatiota, johon ovat vuoden alusta yhdistyneet perusopetus ja päivähoito sekä kulttuuri, nuoriso ja liikunta.
– Tämän kokonaisuuden odotetaan yhdistävän tiukasti erillisinä hallintokuntina toimineet organisaatiot toimimaan yhtenäisin tavoittein samansuuntaisesti, Järvenpää viitoittaa tulevaa.
Samalla hän korostaa, että kullakin toiminnolla on oma vastuujohtajansa.
Jo täytettävänä olleen mutta kalkkiviivoilla uuteen valmisteluun palautetun kulttuuri- ja liikuntajohtajan tehtävät on tarkoitus eriyttää alkuperäisestä linjasta poiketen.
Perusteluina tähän Järvenpää toteaa sen, että kumpikin toimiala on hyvin laaja ja johdolta edellytetään vahvaa alan erityisosaamista.
