Kolme uhria joka päivä
Kolme suomalaista tappaa itsensä joka päivä.
Joka toinen päivä tekee yksi yli 65-vuotias suomalainen itsemurhan.
Näillä luvuilla Suomi kuuluu niihin maihin maailmassa, joissa tehdään paljon itsemurhia.
Itsemurhat seuraavat selvästi yleistä talouden kehitystä. Kun talouden lama uhkaa, myös itsemurhien määrät nousevat.
Syvimmän laman aikaan määrät tasaantuvat, mutta alkavat jälleen nousukauden myötä kasvaa.
Hieman kärjistäen voi sanoa, että kyydistä putoavat tai sitä pelkäävät päättävät herkästi päivänsä oman käden kautta, riippumatta siitä mennäänkö taloudessa alas vai ylös.
Suurlaman alla vuonna 1990 Suomessa tehtiin itsemurhia noin 1 500. Luku laski noin tuhanteen 2000-luvun puoliväliin tultaessa, kääntyäkseen jälleen lievään nousuun.
Tuoreimmat luvut viime vuodelta kertovat itsemurhien määrän jälleen hieman laskeneen.
Euroopan unionin murheenkryyniä Kreikkaa on patisteltu hoitamaan omaa talouttaan paremmin, ja laittamaan kulunsa kuriin.
Kreikkalaisten edessä on pitkäaikainen vyönkiristys. Se on asiansa paremmin hoitaneiden EU-maiden, myös Suomen, ehdoton vaatimus.
Kreikka maksaa velkansa miten maksaa, mutta maksaa myös toista tietä kallista uhria syvästä talouden kriisistään.
Itsemurhat ovat yleistyneet Kreikassa talouskriisin alun jälkeen, lyhyessä ajassa jopa kaksinkertaistuneet.
Eivätkä vain kreikkalaiset, päivänsä päättää näinä aikoina oman käden kautta yhä useampi eurooppalainen.
Brittiläisen lääketieteellisen julkaisun Lancetin mukaan itsemurhien määrä on noussut suuressa osassa Eurooppaa sitten kriisin alun 2008. Kreikassa muutos on ollut kuitenkin erityisen voimakas.
Psyykkisistä ongelmista kärsivät ja itsemurhaa hautovat ovat pääosin 35-60-vuotiaita miehiä.
Asiaan voi puuttua
Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori on sitä mieltä, että itsemurhat voidaan kääntää uudelleen selvään laskuun, jos siihen on halua ja tahtoa.
– Liikennekuolemat on saatu painettua alas yhteiskunnan yhteisin ponnistuksin. Miksi eivät myös itsemurhat?
Kaikkiin itsemurhauhkiin tulee suhtautua vakavasti, Peltovuori muistuttaa. Hänen miestään Suomessa on käynnistettävä valtioneuvoston periaatepäätöksellä uusi kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti.
Työhön tarvitaan psykiatrian asiantuntijoiden ohella julkisen sanan, sosiaalityön ja erityisesti potilasjärjestöjen asiantuntemusta.
Painopisteen tulee olla sairastuneiden ihmisten köyhyyden poistamisessa ja lähiyhteisön huomioimisessa.
Läheisten murheet
Päätös tehdä itsemurha ei ole koskaan vain henkilökohtainen tragedia.
Noin 1 000 suomalaista itsemurhan vuosittain tehnyttä jää suremaan vähintään 10 000 läheistä.
Itsemurhan tehneiden lähipiirillä on kasvanut riski päätyä samaan ratkaisuun.
Mielenterveyden keskusliitto on vuodesta 1992 järjestänyt eri puolilla maata kynttilätempauksen itsemurhan uhrien muistolle.
Kun ensimmäistä tapahtumaa järjestettiin, liiton aktiiveja varoitettiin siitä, että näkyvä tapahtuma voisi lisätä itsemurhia.
Mitään tällaista ei kuitenkaan tapahtunut.
Peltovuoren mielestä itsemurhia ei pidä hyssytellä.
– Itsemurhiin liittyvä salailu täytyy lopettaa. Olemme vaatineet tätä jo vuodesta 2008.
– Päättäjät ovat hiljalleen lämpenemässä asialle, Peltovuori kertoo.
