Jouluksi perille mutta minne?
Siitä piti tulla oululaisperheen unelmamatka. Joulu kaukana merien takana.
Matka muuttui painajaiseksi. Perhe huomasi olevansa jumissa kaaokseksi muuttuneella Heathrow’n lentoasemalla Lontoossa.
– Olimme valmistelleet Havaijin-reissua pitkään. Me kaikki odotimme matkalta paljon, aloittaa Risto Tuominen.
Risto ja perheen kolme teini-ikäistä tytärtä nousivat perjantai-iltana 17. joulukuuta Oulusta Helsinkiin lentävään koneeseen.
Äiti Asta Tuominen oli jo valmiiksi Helsingissä ja odotteli muuta perhettä lentoasemalla.
– Tarkoituksenamme oli yöpyä hotellissa ja jatkaa aamukoneella Lontooseen.
– Lontoossa vaihtaisimme konetta. Lentäisimme iltapäivällä Los Angelesiin ja sieltä parin päivän päästä Havaijille, Asta kertoo.
Uhkaavia pilviä alkoi kertyä unelmareissun päälle jo illalla Helsingin terminaalissa.
Huhut kertoivat, että useita Euroopan lentoja perutaan.
Huhut kävivät toteen. Tuomiset lukivat infotaululta, että heidän seuraavan aamun lentonsa Lontooseen on peruttu.
– Meitä neuvottiin tulemaan heti aamusta odottamaan seuraavaa lentoa.
– Niinpä olin lauantaina jonottamassa jo aamuneljältä ja onnistuin saamaan liput niin, että ehtisimme hyvin vaihtaa konetta Lontoossa, Risto kertoo.
Myräkkä iski
Lento sujui hyvin ja matkalaiset olivat täynnä intoa.
Heathrow’n kentällä juotiin kahvit ja asteltiin jatkolennon lähtöportille.
Satoi lunta. Lämpötila ulkona oli nollan kieppeillä.
– Eihän siinä meille suomalaisille mitään ihmeellistä ole, jos taivaalta tulee märkää, Asta hymähtää.
Kone täyttyi matkustajista mutta ei noussut. Odottelua, pähkinöiden pureskelua. Kapteeni kuulutti, että kone on kolmantena nousuvuorossa.
– Istuimme koneessa kaksi tuntia, kunnes kerrottiin, ettemme pääse lähtemään ja että meidän täytyy palata terminaaliin.
Terminaalissa vallitsi kaaos. Ihmiset tungeksivat tietämättä, mihin mennä. Monet itkivät hädissään. Virkailijat tiuskivat vihaisina.
– Kuulutuksista ei saanut selvää. Tieto ei kulkenut, kukaan ei auttanut. Puhuttiin, että kenttä suljetaan.
Isän onnistui löytää perheen matkalaukut.
Samaan aikaan äiti ja tyttäret yrittivät soittaa kahteen numeroon, jotka he olivat saaneet American Airlinesin infosta. Samat numerot oli annettu tuhansille muille.
– Eihän meillä ollut hätä, toisin kuin esimerkiksi kielitaidottomilla vanhuksilla. Emme vain tienneet, miten kauan meidän pitäisi odottaa lentoa.
– Istuin tyttöjen kanssa lattialla. Yhtäkkiä yhteen soittoomme vastattiin. Ensimmäinen lento, jolla pääsisimme Atlantin yli, lähtisi Lontoosta torstaina.
Tunnelma kiristyi
Torstaihin oli viisi päivää, mutta Tuomiset tarttuivat tarjoukseen.
Toki kaikki piti järjestellä uusiksi, kuten jatkolennot ja hotellit. Työnantajalta piti kysyä, onnistuuko loman pidentäminen.
– Kentän hotellivarauspisteessä oli tungos, joten emme lähteneet sinne. Soitimme Suomeen ystävällemme, jonka onnistui varata meille hotelli Lontoosta, Asta kertoo.
Vaikka kenttä suljettiin, siltä ei noin vain päästykään pois.
Ihmiset kantamuksineen jonottivat takseja.
– Olimme taksijonossa kesävaatteissamme. Palelimme, ja takseja tuli paikalle todella hitaasti.
Tuomiset koettivat päästä kentältä keskustaan vievään metroon, onnistumatta. Ihmiset tönivät, ja tungos vain paheni.
Lentoaseman ravintoloista loppui ruoka. Alkoholia riitti, ja moni haki siitä liennytystä turhauttavaan tilanteeseen.
– Ilmapiiri kiristyi uhkaavaksi. Pelkäsimme, että pian tulisi ylilyöntejä, Risto kertoo.
– Siinä vaiheessa iski hirvittävä ahdistus. Piti kuitenkin pysyä tyynenä ja toiveikkaana, tyttöjen takia, Asta jatkaa.
Kymmenen tunnin kentällä viettämisen jälkeen Tuomiset turvautuivat ”pimeään kyytiin”.
– Onneksi pääsimme turvallisesti hotelliimme, vaikka ”taksin” tuulilasinpyyhkijät eivät toimineet ja alla olivat liukkaat kesärenkaat.
Eurooppa motissa
Siihen saakka Lontoo oli ollut yksi Tuomisten lempikaupungeista. Nyt siitä ei osattu iloita.
– Harmitti niin. Silti emme ajatelleet kotiin palaamista, Asta kertoo.
Tuomiset yrittivät selvittää, onnistuisiko matkan jatkaminen muilta kentiltä, mutta sääolot olivat sulkeneet myös niitä.
– Ei naurattanut, vaikka hyvää joulua meille toivotti eräs tonttulakkinen luuranko lontoolaisen kiropraktikon vastaanoton edustalla, Risto hymähtää.
Uutisissa kenttäoperaattori BAA:n edustaja vakuutti, että Heathrow’lla paiskitaan töitä kellon ympäri.
– Yhtiön nettisivuilla kehuttiin, miten hyvin kentän ”lumitiimi” on varautunut talveen. Nyt satanut lumi oli kuulemma vääränlaista!
Lumimyräkkä oli sekoittanut liikennettä myös muualla. Britannian lisäksi lentoja oli peruutettu Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa milloin loppuneen jääneston, milloin olemattoman lumikaluston vuoksi.
Hula-hula-joulu
Koitti odotettu torstaiaamu. Taksimatkalla kentälle Tuomiset ihastelivat vielä Lontoon nähtävyyksiä.
– Lentoaseman edustalla oli Pelastusarmeijan telttoja, joissa ihmiset lämmittelivät. Terminaaliin päästettiin vasta kaksi tuntia ennen koneen lähtöä.
– Lennot takkuilivat yhä, mutta pääsimme lähtemään aikataulussa.
Vielä pari kommellusta, ja Tuomiset olivat perillä Havaijin hotellissaan jouluaattoiltana.
– Vastaanottotiskillä olevan Astan ilmeestä näin, ettei kaikki ollutkaan kunnossa, Risto kertoo.
Kun alkuperäistä hotellivarausta oli pitänyt vain muuttaa muutamalla päivällä eteenpäin, se olikin peruttu kokonaan.
– Lopulta saimme kuin saimmekin huoneet, kiitos Astan tiukan puhelun matkanjärjestäjälle. Joulunviettoon emme ryhtyneet, vaan rentouduimme ja keräsimme voimia pari päivää.
Tuomisille joulu koitti vasta tiistaina 28. päivä.
– Söimme illallista ravintolassa ja katselimme hula-hula-tanssia. Tytöt olivat ostaneet paikallisia joulukoristeita ja koristelleet hotellihuoneemme. Se oli mukava joulu, hirvittävän erilainen, Tuomiset vakuuttavat vuosi seikkailunsa jälkeen.
