Humppatirallaa, sanoo Virhon Liisa
Liisa Virho-Kilposen suusta pulpahtaa hassuja lausahduksia.
Humppatirallaa ja himskutakeikkaa saavat jatkoa, kun Liisa pukkaa lempeästi olkavarteen ja kysyy:
– Kuulikko nää?
Liisa on topakka mutta hyväntuulinen pakkaus, joka osaa nauraa – myös itselleen.
Perheitä hänellä on kaksi:
Toiseen kuuluvat puoliso Markku Kilponen sekä jo omillaan asuvat lapset Sami ja Tiina.
– Me ollaan Kilposen kanssa hyvä tiimi. Nappasin sen 40 vuotta sitten, Liisa myhäilee.
Toinen perhe – ”rakkaat työkaverimussukat ja kakarat” – löytyy Liisan emännöimästä Salon Virhosta Kirkkokadulta.
Se on muuten Liisan ensimmäinen oma liike, ja siellä hän häärää kuin emo laumassaan.
Hyvähenkisen ja rennon työyhteisön pomo korostaa yhdessä tekemistä ja kehityksen kärjessä pysymistä.
– Äiti joskus huomautteli, etten hyysäisi liikaa henkilökuntaa. En minä hyysääkään vaan huolehdin. Ei kaikella ole hintalappua, Liisa napauttaa.
Kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan, on hänen elämänohjeensa.
Työnteon malli
Virholainen tekemisen meininki juontuu maankuuluun kampaajamestari Kirsti Virhoon.
– Äitini peruja ovat myös suoruus ja rehellisyys, Liisa miettii.
Äidin ääni kuuluu kuulemma vielä rajan takaa. Rehellisyys maan perii.
Liisan elämässä on nyt iso, tyhjä aukko, sillä Kirsti-äiti nukkui pois viime maaliskuussa, pian 90-vuotissyntymäpäiviensä jälkeen.
– Hän oli minulle paitsi äiti, myös pomo ja paras kaveri. Lopussa roolit vaihtuivat. ”Nyt sinä oot mun äiti ja minä sun kakara”, äiti sanoi.
– Silti hän huolehti vielä kuolinvuoteellaan ja toppuutteli, etten tappaisi itseäni työllä, Liisa kertoo ääni murtuen.
Vahva persoona oli myös Risto-isä ja hänen sukunsa, alkujaan Wittenbergit. Heihin Liisa liittää huumorin ja avoimuuden.
– Kaupungin kiinteistöjen isännöitsijänä toiminut isäni oli komea mutta ”renttahelekku”. Ei välittänyt, millaisissa vaatteissa kulki. Äiti taas tykkäsi olla aina tyylikäs.
– Lopulta, 70–80-vuotiaana, isä veti päälleen äidin mieliksi harmaat housut ja klubitakin.
Kuri lapsuudenkodissa oli kova. Vanhempien mielestä lapsia ei pitänyt kotona kehua, jotta nämä eivät ylpisty.
– Kehuja saatiin muilta sukulaisia, tyyliin ”Lippana, Lippana, ihana Lippana”, Liisa hymyilee.
Kampaajaoppinsa hän sai äidiltään, mutta haki sitä myös esimerkiksi Helsingistä ja Saksasta, jonne hän matkusti kesätöihin jo koulutyttönä.
– Huopaisen kampaamossa Helsingissä kampasin lähetystön rouvia. Vasta sen jälkeen sain kammata äidin asiakkaita.
Liisan ja Salon Virhon saavutukset kampaamoalalla ja bisnesmaailmassa ovat huikeita, tässä muutama:
On päästy Vogue-lehteen, työskennelty lavalla Pariisissa ja osallistuttu Monacon ruhtinatar Gracen kanssa Haute Coiffure -gaalaillalliselle.
On napattu Global Salon Business -kilpailun voitto Lontoossa ja vastaanotettu kansainvälinen yrittäjyyspalkinto Hollywoodissa.
– Ja pyydystetty kesän suurin lohi Tenolta, 19 kilon kojamo, Liisa nauraa.
Muoti geeneissä
Muoti kulkee Virhon naisilla geeneissä.
Kirsti-äidiltä muotigeenit siirtyivät tyttärille Liisalle ja Kaijalle ja Liisalta edelleen Tiinalle.
Kampaamotyön ohella Liisa on aina puuhannut muotinäytöksiä, tanssinut ja mannekeerannut itsekin. Samaa tekee hänen tyttärensä.
Liisa näkee Tiinassa itsensä sillä erotuksella, että tytär on hankkinut koulutuksen kampaajaksi, maskeeraajaksi ja vielä tanssija-koreografiksi.
Entäs poika Sami?
– Ihan kuin isänsä! Paitsi että se on minulla töissä, Liisa nauraa.
Ollaan suuren näytöksen kynnyksellä. Salon Virhon 70-vuotisgaala pidetään Lasaretissa 28. tammikuuta.
Muotinäytöksen lisäksi nähdään animaatio Virhon historiasta. Pääosassa on Liisa.
– Elokuva on aika humoristinen. Tiina huomauttikin, ettei se anna meistä kovin ”arvokasta” kuvaa. Mutta rehellinen se on, Liisa lupaa.
Kuten monien Virhon näytösten, myös tämän tilaisuuden tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen, tällä kertaa Oulun sairaalakoululle.
Kirsti Virhon vuonna 1942 perustama Salon Virho on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toimiva kampaamoalan perheyritys.
Niinpä juhla on kunnianosoitus Virhojen – sekä Kirstin että hänen tyttärensä Liisan elämäntyölle.


