Satu Koho | 2015-12-21
Näytä kommentit
  • 772422 21 2015 tartto1 Kirjailija Päivi Honkakoski (oik.) vieraili joulun alla Tarton suomalaisessa koulussa. Lapset, jotka viittaavat, ovat kotoisin Oulusta. (Kuva: Päivi Honkakosken albumi)
  • 772622 21 2015 tartto3
  • 772522 21 2015 tartto2

Kahden tervalta tuoksuvan satukirjan ja niihin liittyvän tonttumaisen nettisivuston äiti, oululainen Päivi Honkakoski vieraili viime viikolla Viron Tartossa.
Tarton suomalainen koulu oli toivottanut hänet tervetulleeksi kirjailijavierailulle, ja kun aikatauluja vekslattiin, löytyi sopiva hetki molemmille osapuolille juuri joulun alla.
– Kerroin kirjoistani sekä tervanpolttoon liittyvästä taustatyöstäni. Luin pätkiä ja pidin terva-aiheisen tietokilpailun, kertoo Honkakoski Tarton-ohjelmastaan.
Kansainvälisen koulun kainalossa toimiva suomalaiskoulu suorastaan pursusi tervatietoutta.
Ihmekös tuo, sillä rehtori Ulla Paukkunen ja seitsemän oppilasta ovat Oulusta.
– Turkansaaren kävijöitäkin oli viisi, Honkakoski laskee.
Tuliaisiksi suomalainen koulu sai Honkakosken kirjoittamat ja Ludi Wangin kuvittamat kirjat Tervatonttu Toivo, Tervatonttu Toivo ja kadonnut isoisä sekä Prinsessa Ebba, jotka kustantaja Nordbooks lahjoitti koulun kirjastolle.


Vuosi, pari ulkomailla

Oppilaiden perheet muuttavat yliopistokaupunkina tunnettuun Tarttoon tavallisesti 1–3 vuodeksi. Sen ajan lapset opiskelevat suomalaisessa koulussa.
Rehtori ei ole yksityiskoulun ainoa oululainen Paukkunen. Oppilaista heitä ovat Lari (8. luokka), Sinianna (7. luokka), Veera (5. luokka) ja Olli (4. luokka).
Myös Karhumaan Aate (6. luokka), Hilma (4. luokka) ja Elli (8. luokka) ovat Oulusta. Suomalaisoppilaita on tällä hetkellä yhteensä 13, eli oululaisia heistä on yli puolet.
– Aate kertoi, että hänen vanhempansa olivat unelmoineet asumisesta ulkomailla. Niinpä he muuttivat Tarttoon, josta käsin perheen isä tekee etätöitä. Yksi tavoite on, että lapset oppivat viron kielen, Honkakoski kertoo.


Jänistä pöydässä

Joulupukki asuu Suomessa, mikä tiedetään myös Tartossa.
– Tontut sen sijaan pukeutuvat eri tavalla ja puhuvat eestiä, tonttukirjailija kertoo.
Tämän lehden kannessa on kolmasluokkalainen Tiitu Heikkilä, joka toimitti tontun virkaa luokassaan Honkakosken vierailun aikana.
– Tartossa vietetään joulua samalla tavalla kuin Suomessa, joskin koristeita on enemmän ja ruuat ovat erilaisia, oppilaat kertoivat. Virossa syödään kuulemma jänistä ja verimakkaraa.
Lahjan saadakseen lapsen pitää laulaa tai esittää runo pukille.


Tervatonttu vauhdissa

Tarton suomalaisen koulun oppilaat olivat tutustuneet tervatonttuihin ja opiskelleet näiden ”Tervakoulussa” netin kautta.
Tervatontut ovat Pohjois-Suomessa asuvia joulutonttujen serkkuja, jotka nimensä mukaisesti valmistavat ja myyvät tervaa.
– He ovat omavaraisia ja rauhaa rakastavia sekä puhuvat hyvin eri kieliä. Täysikasvuinen tervatonttu on noin metrin mittainen, tonttujen luoja lisää.
Tervatonttujen maailma on avautumassa myös tanssin keinoin, sillä Balettikoulu Sinikellon Tervatonttu Toivo saa maailman kantaesityksensä Oulun kaupunginteatterissa 30. tammikuuta osana lasten ja nuorten teatterifestivaalia.
– Näyttämöllä nähdään tuolloin edistyneimpiä oppilaitamme. Koko joukolla esiinnymme myöhemmin keväällä Pohjankartanossa, Honkakoski lisää.

 

Tarton suomalainen koulu

  • Virallinen suomalainen ulkomaankoulu. Järjestää 1.–9. vuosiluokkien opetusta Viron Tartossa asuville suomalaislapsille.
  • Rehtorina oululainen Ulla Paukkunen.
  • Oppilaita 13, joista 7 kotoisin Oulusta. Useimmat opiskelevat koulussa 1–3 vuotta.
  • Neljä opettajaa, tuntiopettajia ja kerho-ohjaaja.
  • Ylläpitäjä Tarton suomalaisen koulun yhdistys ry.
  • Yhteiset tilat Tarton kansainvälisen koulun kanssa. Myös osittain yhteisiä oppitunteja.
Käyttäjäarviot:
  • Kokonais arvosana 0.0 pistettä 5:stä
  • 0.0
  • 0.0
  • 0.0
  • 0.0
  • 0.0

Kommentit