Paltamon mallin toimivuudesta
Anne Huotari antoi liian toimivan kuvan Paltamon täystyöllisyyskokeilusta (Forum24, 12.1.).
Varmasti alunperin on ollut vilpitön tarkoitus toimia työttömien hyväksi, mutta käytännössä hanke ei ole vastannut odotuksia.
Hankkeessa työttömät, myös ansiosidonnaisella olevat, sijoitetaan yhdistyksen ylläpitämään työvoimataloon tai yrityksiin. Mikäli työtön kieltäytyy, häneen kohdistuu sama sanktio kuin työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyjälle. Pakkotyön merkit täyttyvät.
Paltamolaiset yleisen asumistuen saajat ovat myös eriarvoisessa asemassa muihin asumistuen saajiin, koska heidän on etuuden vastikkeeksi tehtävä työtä.
Kosti Takala käytti gradunsa Paltamon täystyöllisyyskokeilu osana aktiivista työvoimapolitiikkaa – taloudellisten vaikutusten arviointia pohjana muun muassa työvoimayhdistyksen tasekirjaa tilikaudelta 2010.
Sen mukaan kokonaiskulut vuonna 2009 olivat 1,78 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna 3,61 miljoonaa. Suurimman osan muodostivat henkilöstökulut 1,5 ja 3,16 miljoonaa. Niihin sisältyvät aiemmat työttömyysturvaetuudet sekä toimeentulo- ja asumistuki.
Siten todelliset kustannukset aiheutuvat työvoimatalon muun henkilöstön palkoista, työttömien kannustuslisistä ja ostopalveluista. Suorista tuotoista ei uskalla tasekirjan perusteella arvella, sillä niitä on vuodelle 2010 merkitty tasan 200 000 euroa, mikä vaikuttaa epäilyttävältä.
Säästö Kelan vuonna 2010 maksamien työttömyysturvaetuuksien kokonaismäärästä on vähentynyt asukasta kohti 150 ja asumistuki 20 euroa. Tämä tarkoittaa 0,6 miljoonaa. Säästöt jäävät melkoisesti työvoimatalon 3,16 miljoonan henkilöstökuluista.
Takala ei pidä kokeilua kannattavana eikä suositeltavana. Hän mainitsee kuitenkin, että mikäli kokeilusta ei aiheudu muuta kuin harmia, tiedetään ainakin, mitä ei kannata tehdä.
THL:n Paltamon hanketta koskevissa seurantatutkimuksissa on todettu, ettei yhden luukun systeemi toimi, vaan iso osa työntekijöistä joutuu hakemaan toimeentulotukea.
Työllistymisedellytysten parantaminen ja työvoimatalolla tehtävän työn mielekkyys eivät toteudu. Työvoimataloa luonnehditaan työpaikaksi, jossa ovat normaalin työpaikan velvoitteet mutta oikeudet puuttuvat. Puuttuu myös mielekäs työ.
Paltamon mallin luoja ja nykyinen toiminnanjohtaja Anne Huotari sanoi seminaarissa helmikuussa 2009, että jokaiselle etsitään sopiva työ ja jos sellaista ei työvoimatalossa tai muualla ole, se tehdään.
Hän onkin räätälöinyt työpaikan, missä mies kirjoittelee blogia tai perheenäiti hoitaa lapsiaan perhepäivähoitajan apuna.
Huotari sanoi, että muualla Suomessa kannattaisi ottaa Paltamosta mallia.
Helsingin kaupunki laski, että mikäli siellä toteutettaisiin täystyöllisyyskokeilu koskien vain puolta Helsingin pitkäaikaistyöttömistä, se maksaisi 200 miljoonaa euroa. Ymmärrettävästi hanke hylättiin.
Paltamon mallissa onkin kyseenalaista se, miten työttömät syyllistetään ja pakkosijoitetaan keksittyihin töihin. Oikeita kun ei ole, eikä malli toteudu toivotusti.
Sirpa Ahola-Laurila
Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt THT ry
